|
||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||||||||||||||
|
Homokulttuurin täytyy erottuaTeksti ja kuvat: Jussi Karmala
”Homokulttuurin pitää varoa lähentymästä liikaa valtavirtaa, sillä muuten se menettää kykynsä yhteiskuntakritiikkiin”, saksalainen kokeellisen elokuvan ohjaaja Michael Brynntrup sanoo. Brynntrup käsittelee lyhytelokuvissaan omaa homoseksuaalisuuttaan avoimesti. Hänen mielestään homokulttuurin ja -elokuvan voima on siinä, että se pystyy tarkastelemaan yhteiskuntaa ulkopuolisen näkökulmasta. ”Yhteiskunnallinen kehitys syntyy aina vastakkainasetteluista”, Brynntrup sanoo. Brynntrupin mielestä homokulttuurin kaupallistuminen näkyy muun muassa siinä, että nykyään monissa saksalaisissa saippusarjoissa joku roolihahmoista esittää homoseksuaalia. Markkinat tekevät homoseksuaalisuudesta trendin ja samalla latistavat sen. Myönteistä on kuitenkin se, että homoseksuaaleihin suhtaudutaan ainakin Saksassa jo hyvin avoimesti. Esimerkiksi Hampurin ja Berliinin kaupunkien ylimmässä johdossa työskentelee julkisesti homoseksuaalisuutensa esille tuoneita ihmisiä. Identiteetin etsintääIdentiteetin etsintä on Brynntrupin elokuvissa yksi keskeinen teema. Hän aloitti elokuvien teon 1980-luvun alussa, mistä lähtien hän on näytellyt itse pääosaa monissa elokuvissaan. Brynntrup on pohtinut elokuvissaan muun muassa suhdettaan lapsuudenkotinsa katoliseen uskoon esittämällä Jeesusta. Kokeellisen elokuvan avulla hän kävi läpi myös oman sukunsa vaiheita Saksassa 1930–60-luvuilla. Ohjaajan identiteetti on selkeytynyt elokuvan avulla. ”Kokeellisen elokuvan tekijä ottaa aina riskin, sillä elokuva voidaan teilata täysin, jos sitä ei ymmärretä. Tällaiset yhteentörmäykset vahvistavat persoonallisuutta”, Brynntrup sanoo. Hän arvelee, että selkeytyneeseen minä-kuvaan vaikuttaa myös 45 vuoden ikä. ”Minun piti ensin määritellä oma roolini yhteiskunnassa. Vasta sitten saatoin kritisoida sitä”. Brynntrup haluaa rohkaista elokuvillaan ihmisiä olemaan oma itsensä. Moralisointi tai asioiden voimakas julistaminen on hänelle vierasta. Berliini on luova kaupunkiBerliinin kaupunki on esillä monissa Brynntrupin elokuvissa. Hän kuvaa lyhytelokuviaan usein kotonaan tai asuntoaan ympäröivissä kortteleissa ja puistoissa. Brynntrup tapaa Berliinissä paljon muusikoita, näyttelijöitä ja muita elokuvantekijöitä. Taiteilijat omaksuvat toisiltaan vaikutteita, ja yhteistyö on hedelmällistä. ”Berliinissä asuu avoimia ja hullujakin ihmisiä”, hän sanoo. Berliinin muurin murruttua ilmapiiri vapautui ja kaupunkiin virtasi taiteilijoita eri puolilta maailmaa. Perässä tulivat myös bisnesmiehet. Brynntrupin mukaan Berliinin taide-elämä on kuitenkin säästynyt liian talousajattelun turmelukselta. Underground-taidetta syntyy rahan läsnäolosta huolimatta.
Päivitetty
|
Festival News perjantaina 5.3.2004•Homokulttuurin täytyy erottua •Thaimaassa kuningas ei ole iltapäivälehtien riistaa •The Ramonesin vuoro vetää salit täyteen • Mary Ayubi: "Journalistina voin palvella maatani parhaiten" •Indonesiassa ja Thaimaassa elokuvien katselu on yhteisöllinen tapahtuma •Unohdettu tapahtuma löytyi filmiarkistosta •Uusia näkökulmia lomamuistoihin •Pianisti saa mykän elokuvan elämään •Lyhytelokuva keskustelee kahvilassa •Yle tukee suomalaisia lyhytelokuvia rahallisesti ja henkisesti •Tampereen elokuvateattereiden historiaa ja dramaattisia käänteitä •Tampereen elokuvateattereiden historiaa •Kino-Palatsi palaa juurilleen •Finnkino valloittaa Tamperetta •Suomen hurjin elokuvateatteripalo 20-luvulla muutti paloturvallisuusmääräyksiä •Finlaysonin uudistettu tehdasympäristö •Punk, reggae ja hiphop rakentavat parempaa maailmaa •Musiikkivideo tekee äänestä enemmän •Aktivistien pitää näkyä ja kuulua Kolumnit |
|
