Väinö Linna kirjoitti teoksiaan tehtaan työläisten asuintalon kaksiossa. Esikoisteos oli Päämäärä.
	- Finlaysonista tulee valoa - Matka tamperelaisuuden ytimeen - Askokiinteistöt - Aamulehden muutto Siperiaan - Työväen keskusmuseon artikkeli - Keskusmuseo historian ytimessä - Finlayson Oy:n historiaa - Teollisuusperinnekierrokset

Valittuja paloja Finlaysonin historiasta ja nykyisyydestä

Puuvillatehtaasta mielikuvatehtaaksi

• Skotlantilainen James Finlayson perusti vuonna 1820 nimeään kantavan puuvillatehtaan Tammerkosken rannalle.
• Ajankohta oli tehtaan perustamiselle otollinen, koska Aleksanteri I oli antanut Tampereelle vapaakaupungin oikeudet: tehtailijat saivat ilman tullia tuoda ulkomailta koneita ja raaka-aineita tänne perustetuille tehtaille.
• Puuvillatehtaan raaka-aine oli peräisin Yhdysvalloista, Egyptistä, Venäjältä, Pakistanista ja jopa Australiasta. Valmiit langat ja kankaat kuljetettiin Pietariin Venäjän markkinoille.
• 1860-luvulla jopa 36 % Suomen tehdastyöläisistä asui Tampereella.
• Finlayson oli Tampereen suurin työnantaja. 1870-luvulla palkkalistoilla oli noin 60 % kaupungin tehdas- ja käsityöväestä. Heistä yli puolet oli naisia ja kolmannes alle 15-vuotiaita lapsia.
• Finlaysonilla tehtiin vuoden 1897 järjestyssäännön mukaan töitä kello 6-19. Työaikaan sisältyi sekä aamiais- että päivällistunti, joten työtä tehtiin päivän aikana kaikkiaan 11 tuntia. Lauantaisin päivä päättyi jo kello 15.
• Suomen ensimmäinen sähkövalo syttyi Plevnassa 15.3.1882. Plevnaan asennetusta dynamosta riitti virtaa aluksi 150:lle 20 watin lampulle.
• Vuonna 1888 perustettu Tampereen kaupungin sähkölaitos oli ensimmäisiä kunnallisia sähkölaitoksia koko maailmassa.
• Finlaysonilla oli metalli- ja puuverstas, oma vesi- ja höyryvoimalaitos, rakennusosasto, sähköosasto, oma pieni rautatie ja jopa oma sairaala.
• Yhtiö omisti laivoja, koulun, asuintaloja, puutarhan ja kirkon. Finlaysonin kirkko on nykyisin suosittu vihkikirkko.
• Yhtiö oli edistyksellinen väkensä kouluttamisessa. Finlaysonin koulun kuuluisin oppilas on Minna Canth.
• Tehtaan työmies Väinö Linna kirjoitti Tuntemattoman sotilaan tehtaan työläisten asuintalon kaksiossa Puuvillatehtaankadun varrella.

Erikoiset nimet Finlaysonin kehräämö ristittiin 1860-luvulla Seelanniksi, koska samaan aikaan Uudessa Seelannissa alkuasukkaat kapinoivat brittiläisiä siirtolaisia vastaan. Kutomo nimettiin Plevnaksi, koska sen pystyttämisen aikaan 1870-luvulla Turkin sodassa kamppailtiin bulgarialaisesta Plevnan kaupungista. Finlaysonin kehräämön, Siperian, nimellä on kolme selitystä. Mahdollisia selityksiä ovat samaan aikaan tekeillä ollut Siperian rata tai kehräämön valtava koko, suuri kuin Siperia. Kolmas selitys vertaa tehtaalla työskentelyä Siperiaan karkottamiseen.

		Vanhoissa rakennuksissa on nykyisin useita tietotekniikkayrityksiä

Finlaysonin nykypäivä – mediaa ja tietotekniikkaa

• Vanhassa kutomossa toimii panimoravintola Plevna, Finnkinon kymmenen teatterin elokuvateatterikeskus ja pysäköintitalo P-Plevna, jossa on pysäköintipaikkoja yli 500 autolle.
• Varma-Sampo on rakennuttanut asuinkerrostaloja Finlaysonin alueelle Satakunnankadun ja Kuninkaankadun kulmaukseen. Asunnot valmistuivat vuosi sitten.
• Tampereen kaupunki on vuonna 2000 peruskorjannut Seelanti-rakennukseen 7800 m2:n opetustilat Tampereen Ammattikorkeakoulun Taiteen ja Viestinnän osastolle.
• Tammerkosken rannalla olevan noin 7000 m2:n rakennuksen peruskorjaus valmistui vuonna 2001. Käyttäjinä on monia tietotekniikan yrityksiä kuten esimerkiksi Opus Capita Oy, TJ Group Oy, Flextronics Design Finland Oy ja Knowledge Pool Tieturi Oy.
• Satakunnankadun varrella olevaan Siperia-rakennukseen on rakennettu 8900 m2:n toimitilat Aamulehdelle. Tilat valmistuivat huhtikuussa 2001. Siperian katutasoon ja sisäpihalle on valmistunut noin 3000 m2 liike- ja ravintolatiloja.
• Keväällä 2002 valmistuu Media 54, noin 22400 m2. Tilojen käyttäjiksi tulevat muun muassa SecGo Group Oy, Tampereen Työterveys ry, Elisa Communications, Canon Oy, Oy Media Tampere Ltd ja Telenor Media Oy Ab.
• Alueella on saneeraamatonta tilaa ja uudisrakennusoikeutta vielä jäljellä yli 15000 m2. Tavoitteen mukaan koko alueen rakentaminen ja saneeraus saadaan päätökseen vuonna 2004.

TEKSTI: Eero Takkinen
KUVAT: Inkeri Salonharju
PÄIVITETTY:

<< palaa alkuun