Festival News 2008 - Tampereen 38. elokuvajuhlien verkkolehti

Dokumenttielokuva vie eläytymään menneisyyteen

Mari Lukkari, teksti ja kuva

Dokumenttiohjaaja Seppo Rustanius Tampereen elokuvajuhlilla.

Seppo Rustanius kertoo dokumenteissaan tarinoita, joita kukaan muu ei kerro.

– Dokumentin vahvuus on historian kerronnassa se, että dokumentti luo maailman, jossa katsoja voi eläytyä historian tapahtumiin, aloittaa dokumenttiohjaaja Seppo Rustanius.

Sisällissotaa dokumentoineelle Rustaniukselle historialliseen totuuteen pyrkiminen on tärkeää. Dokumenttien pohjalle tehdään aina ensin mittava tutkimustyö.

Tampereella nähdään tänä vuonna kaksi Rustaniuksen vuoden 1918 tapahtumia käsittelevistä filmatisoinneista. Uusin elokuva, Uhrit 1918, kilpailee kotimaisessa kilpailusarjassa. Vasta valmistunut dokumentti on järjestyksessään seitsemäs Rustaniuksen sisällissotaa käsittelevä kuva, jonka hän arvioi myös sarjansa viimeiseksi.

Rustanius herättää monenlaisia reaktioita

Uhrien teko oli pitkä prosessi, jonka kanssa kamppailtiin monella tapaa. Viimeisin ongelma oli rahoittajien kanssa.

– Dokumentissa oli kuulemma liikaa tappamista, Rustanius kertoo.

Kamppailu sanomansa puolesta ei ole Rustaniukselle uutta. 1980-luvulla hänen dokumenttielokuvansa Sotapapit laitettiin hyllylle peräti vuodeksi.

– Kukaan ei ollut tuonut esille pappien roolia sodassa. Työmiehiähän hekin olivat. Moni osallistui sotaan ja toiset tarttuivat aseisiin. Kirkko pelkäsi tätä sotatoimien ja kirkon yhteyden esille tuloa ja armeija vaati dokumentin uudelleen tekemistä, Rustanius kertoo.

Lopulta dokumentti kuitenkin esitettiin, muutoksitta.

Yleisesti ottaen Rustanius kertoo palautteen hänen dokumenteistaan olleen kuitenkin hyvää. Moni katsoja on kiitellyt totuuden kertomisesta.

– Jopa porvarilehdet kirjoittivat Uhreista kiittäviä kritiikkejä, Rustanius ihmettelee.

Historia opettaa näkemään uusin silmin

- Töilläni pyrin oikeudenmukaisuuteen, näyttämään miten ahdistunut ihminen käyttäytyy, näyttämään vankileirikatastrofin, kärsimyksen, ihmiskunnan sielunhistoriaa, Rustanius kuvailee.

Vaikka Rustanius on vuosikausia tutkinut vuoden 1918 tapahtumia, Uhrit toi esille asioita, jotka järkyttivät tuhansia kuvia läpikahlannutta elokuvantekijää.

Rustaniuksen mielestä historiaa ei saa, eikä pidä jättää unholaan, vaan vuoden 1918 tapahtumat pitää tuoda esiin. Historia on opettanut ohjaajaakin katsomaan tätä päivää uusin silmin.

Rustaniuksen mukaan Suomi on viimeisen 90 vuoden aikana pysynyt hämmentävän samanlaisena.

- Kun vuonna 1918 etelästä tuli pohjoiseen käsky, kuoli punikki. Kun 90 vuotta myöhemmin lakkautetaan Kemijärveltä tehdas, oli etelän käsky taas tullut.

Todelliset tapahtumat löytyvät muistoista

Rustaniuksen mielestä ihmisten kokemus on historiassa totta. Tätä ihmisten totuutta hän töissään jäljittää.

- Toki pohjalaisen talonpojan totuus on erilainen kuin totuus täällä Tampereella. Mutta dokumentin tehtävä on kertoa se, miten tapahtuma on koettu, välittämättä ympäristöstä. Kun kokee tapahtumat Tammelassa, ei tiedä mitä Pispalassa juuri sillä hetkellä tapahtuu, Rustanius kuvaa.

Muistojen kanssa on kuitenkin oltava varovainen.

- Minullekin Täällä Pohjantähden alla -romaanin tapahtumakuvauksia on kerrottu omina kokemuksina, Rustanius hymähtää.

Muistitiedon pohjalle Rustanius tekee tarkan ja laajan tutkimustyön, jossa hän käyttää lähteinään arkistomateriaaleja ja tutkimuksia sekä historiantutkijoita. Taustatutkimustyön jälkeen tulevat ne lähteistä tärkeimmät, tapahtumat kokeneiden ihmisten haastattelut.

- Vanhoja ihmisiä haastateltaessa on ensin saatava luottamus, minkä jälkeen he kertovat kokemuksistaan avoimesti. Kun ihminen pääsee aidoimmilleen, hän löytää omasta muististaan sen aidon kokemuksen, Rustanius kuvaa metodiaan.

- Monet haastattelemani punaorvot ovat aloittaneet kertomuksensa sillä, etteivät he ole koskaan aiemmin kertoneet tästä kenellekään.

Lue lisää

Varhaiset sisällissotaelokuvat voittajien historiaa (FN 07.03.2008)

Historian filmatisoinneissa näkyy vain osa totuudesta (FN 07.03.2008)

Vuosi 1918 näkyy harvassa elokuvassa (FN 09.03.2003)

Muualla verkossa

Suomen sotasurmat 1914–22 -projekti oli vuosina 1998–2003 toiminut tutkimushanke. Kansallisarkisto ylläpitää nimitiedostoa, josta kansalaiset voivat etsiä surmansa saaneiden henkilötietoja.
1914–1922 Suomen sotasurmat

Päivitetty 07.03.2008 kello 14.10