Näyttelyssä Angaa - Valoa Afrikasta on esitelty Maikkia Kantolan ja Antonia Ringbomin pääosin Afrikassa ohjaamia animaatioita.
Kirsi Koivuporras, teksti ja kuvat
– Voi pojat, kyllä tehtiin ahkerasti hommia. Viikon aikana saimme valmiiksi kolme animaatiota, kertoo Maikki Kantola Keniassa ohjaamastaan lasten ja nuorten animaatiotyöpajasta.
Teokset Vähäinen tieto on vaarallista, Viisas morsian ja Manani Ogres ovat nähtävillä elokuvateatteri Niagarassa näyttelyssä Angaa –Valoa Afrikasta ja Videotivolin Unicef-näytöksissä.
Maikki Kantola on kokenut lasten ja nuorten elokuvaprojektien vetäjä, mutta Lola Kenya Screen Festivalin yhteydessä järjestetty taidetyöpaja on hänen ensimmäinen Afrikan-kokemuksensa. Keniaan Kantola päätyi tanskalaisen Animaatiotalon kautta, jonka kanssa hän on tehnyt yhteistyötä vuodesta 2004 lähtien.

Maikki Kantolalle Keniassa tehdyt animaatiot olivat ensimmäinen afrikkalaisten lasten kanssa tehty projekti.
Festivaalilla järjestetyn animaatiotyöpajan osanottajat olivat pääosin slummien lapsia ja iältään 9–15-vuotiaita.
– Lapset ympäri maailman ovat lopulta aika samanlaisia. He ovat ahkeria, innostuneita ja vilkkaita, Kantola kuvaa.
Animaatioiden kuvakerronnasta käy ilmi, että ollaan nimenomaan Afrikassa. Tähän pyrittiin myös elokuvien äänimaisemalla.
– Sormipianolla tehtiin ääniä. Ja tytöt lauloivat aivan loistavasti, Kantola kertoo nauraen.
Paikallisia materiaaleja hankittiin hahmoja varten. Kantola kertoo muun muassa pyytäneensä lapsia keräämään erilaisia lehtiä ja muita kasveja työpajaan.
Toisaalta myös yleismaailmallinen symboliikka tuli animaatioissa esiin. Esimerkiksi Viisas morsian -teoksessa sydän kuvaa tutusti rakkautta.
Kahden animaation tarinat oli mietitty valmiiksi ennen työpajan alkua. Kertomukset ovat kansantarinoita, joista toinen on yleisafrikkalainen ja toinen kenialainen. Manani Ogres -animaation lapset suunnittelivat itse – tosin tämänkin teoksen juoni liittyy kansanperinteeseen.
Angaa – Valoa Afrikasta -näyttelyssä voi tutustua myös Antonia Ringbomin muun muassa Senegalissa toteuttamiin animaatioprojekteihin. Myös ne ovat osa Videotivolin Unicef-ohjelmistoa.
Näyttelyssä on esillä paljon kuvia ja jonkin verran esineitä, mutta kovin paljon tietoa se ei kävijälle itsessään anna. Näyttelystä puuttuvat tarinat, jotka kertoisivat esimerkiksi kuvissa esiintyvistä ihmisistä. Toisaalta näyttelyn kautta pääsee kurkistamaan animaatioiden tekoprosessiin, joka muuten jäisi täysin näkymättömäksi.
Osa lipputuloista menee Unicefille (FN 05.03.2008)
Lyhytelokuva lyö matikantunnin (FN 05.03.2008)
Päivitetty 13.03.2008 kello 12.13