Uudet oppimisympäristöt

 
 

Tässä osassa tarkastellaan, mitä uusilla oppimisympäristöillä tarkoitetaan, minkälaiseen käsitykseen oppimisesta niiden käyttö perustuu, mitä tarkoitetaan avoimella oppimisella, mitkä ovat oppijan ja opettajan roolit, ja miten opetusta voidaan organisoida monella tavalla. 


Mitä oppimisympäristöillä tarkoitetaan

Oppimisympäristöt ovat kokonaisvaltaisia toimintaympäristöjä, jotka muodostuvat monista eri tekijöistä, kuten
  • ympäristöstä
  • oppijoista
  • opettajista
  • erilaisista oppimisnäkemyksistä
  • erilaisista toimintamuodoista
  • oppimislähteistä
  • välineistä ja tavoista käyttää näitä (esim. teknologia ja mediat)
Oppimisympäristö on siis muutakin kuin fyysinen tila, jossa opiskelu tapahtuu. Todellisuudessa oppimiseen liittyy hyvin paljon muitakin kontekstuaalisia asioita, kuten esim. tunteisiin, asenteisiin ja oppimisilmapiiriin liittyviä tekijöitä. 


Uudet oppimisympäristöt ja teknologia

Uudet oppimisympäristöt on usein liitetty kehittyneen teknologian käyttämiseen opetuksessa. Kuitenkin uutta teknologiaa voidaan ihan hyvin käyttää myös perinteisessä oppimisympäristössä, jolloin siitä vain tulee yksi keinotekoisen toimintarakenteen osa. Uuteen oppimisympäristöön liittyy myös haasteita ja velvoitteita, jotka eivät sinänsä ole sidoksissa sen enempää uuteen kuin vanhaankaan teknologiaan (jota voidaan yhtä hyvin käyttää myös uusissa oppimisympäristöissä). 

Ydinkysymys on siinä, kuinka oppimisympäristöistä voidaan tehdä rakenteeltaan todellisuuden kaltaisia niin, että niissä voidaan toimia kuten todellisuudessa. Uusissa oppimisympäristöissä pyritään siis kohti luonnollisia työmuotoja, jossa oppija itse voisi ohjata tapahtumia omien tavoitteidensa ja arvioidensa suunnassa. 


Näkemyksiä oppimisesta uusissa oppimisympäristöissä

Uudet oppimisympäristöt antavat paremmat mahdollisuudet oppimisen ja todellisuuden yhteennivomiseen kuin perinteiset, "suljetut" oppimisympäristöt. Konstruktivistisen oppimisnäkemyksen pohjalta suunniteltu oppimisympäristö pyrkii tarjoamaan mahdollisimman autenttisia oppimiskokemuksia ja todellisen maailman kompleksisuutta. 

Todellisuuden simuloinnin mallit ovat yksinkertaistuksia, mutta oppijan kannalta ne ovat avoimia ja mahdollistavat monenlaisen toiminnan. Perinteisesti "kouluoppiminen" on tarjonnut valmiiksi muotoiltuja ja "oikeita" vastauksia odottavia tehtäviä oppijoiden ratkaistaviksi. Liiaksi suoraviivaistetut ja siloitellut oppimisympäristöt eivät kuitenkaan anna tarpeeksi eväitä opitun soveltamiseen oikeissa toimintaympäristöissä.


Avoimen oppimisen filosofiaa

Oppiminen sinänsä ei tarvitse seiniä eikä välineitä avukseen. Avoin oppiminen on usein tulkittu tarkoittavan samaa kuin uusien oppimisympäristöjen antamat teknologiset mahdollisuudet opetuksen ja oppimisen joustavalle järjestämiselle. Teknologia ei kuitenkaan sinänsä takaa oppimisen avoimuutta (esim. kaikilla ei ole tietokonetta käytössään), ja toisin päin; oppimisen avoimuus ei välttämättä edellytä teknisten välineiden käyttöä. 

Avoimen oppimisen käsitettä voidaan lähestyä filosofisesti; ovatko tarjottavat oppimismahdollisuudet suljettuja vai avoimia. Oppimisen voidaan katsoa olevan suljettua, jos kaikki oppimistilanteeseen liittyvät asiat on jo lukkoon lyötyjä, ilman että opiskelija voi itse niihin vaikuttaa (sisällöt, tavoitteet, menetelmät, aikataulut jne.). Avoimessa oppimisjärjestelmässä opiskelija on itse vaikuttavana ja vastuullisena toimijana, mutta saa myös tarvitsemaansa tietoa tai ohjausta, silloin kun hän sitä tarvitsee, hänelle soveltuvin menetelmin. Käytännössä organisoitujen oppimisympäristöjen avoimuus saattaa olla jotakin näiden ääripäiden väliltä, mutta kehitys on mennyt yhä enemmän yksilöllisten tarpeiden huomioonottamisen suuntaan. Näin myös oppimisen ohjaamisessa


Oppijan rooli

Oppimisen taitojen kehittäminen vaatii ennakkoluulotonta vanhojen asenteiden, uskomusten ja (oppimis)kulttuurisidosten murtamista. Uusien oppimisympäristöjen tarjoamiin mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää avointa otetta ja rohkeutta uskoa itseensä oppijana. Se edellyttää oppijalta erilaisia valmiuksia kuin perinteinen oppimiskulttuuri, kuitenkin niin, että edelleen kaiken oppimisen pohjana on tarve oppia, motivaatio

Erilaiset oppimisympäristöt asettavat erilaisia haasteita ja tarjoavat vaihtelevia mahdollisuuksia niin oppimiselle kuin opettamisellekin. Sujuva kuuntelu- tai puhetaito ei enää riitä, mikäli uusista oppimisympäristöistä haluaa saada mahdollisimman paljon irti. Niin opiskelijat kuin opettajatkin ovat tekemisessä uudenlaisen oppimiskulttuurin kanssa. 
 

Oppijan rooli:
  • Aktiivinen
  • Itsenäiseen työskentelyyn kykenevä
  • Joustava
  • Itsensä kehittämisestä kiinnostunut

Parhaimmillaan oppimisympäristö on silloin, kun oppija pystyy oppiessaan etenemään kuin tutkija. Hän on vuorovaikutuksessa todellisuuden kanssa aistiensa, älynsä ja tunteittensa kautta ja rakentaa aktiivisesti kuvaa maailmasta. Hän voi kehitellä oletuksia ja testata niitä monesta eri näkökulmasta. Mitä konkreettisemmin hän pystyy tekemään ja kokemaan tekojensa vaikutukset, sen parempi. Oppiminen on seikkailu, jossa viihtyy! 


Opettajan rooli

Oppijan roolin muuttuminen passiivisesta tiedon vastaanottajasta aktiiviseksi tiedon rakentajaksi ja käsittelijäksi on teoriassa tapahtunut nopeasti. Käytännössä useimpien aikuisopiskelijoiden valmiudet oppia vastaavat yhä niitä vaatimuksia, joita konventionaalinen, perinteinen opetus on edellyttänyt. Siksi onkin yhä tärkeämpää kehittää oppijan oppimaan oppimisen valmiuksia ja tukea oppijana kehittymistä, tällöin opettajankin rooli muuttuu. 

Opettaja ei ole enää "asiantuntijaopettaja", joka siirtää valmiiksi pureskeltua tietoaan oppijoiden nieltäväksi. (Sehän on itse asiassa mahdotonta, koska tietoa ei voi sellaisenaan siirtää.) Opettajasta tulee monitaituri, jonka tärkeimpänä tehtävänä on edesauttaa oppijoitaan oppimaan luomalla sellaisen oppimisympäristön, jossa oppiminen on mahdollista. 

    Opettajan monet roolit uusissa oppimisympäristöissä:

  • Resurssihenkilö 
    • metodologi 
    • ekspertti 
  • Suhdetoimintahenkilö 
    • organisaattori 
    • animaattori 
  • Teknikko 
    • toteuttaja 
    • käyttäjä 
  • Tutkija 
    • kokeilija 
    • kliinikko 
  • Arvioija 
    • konsultti 
    • kontrolloija 
Opettajan tärkeimmäksi tehtäväksi muodostuu oppijoiden itsenäisen työskentelyn tukeminen ja heidän informaation käsittelytaitojen kehittämisen ohjaaminen. Opettaja-käsitekin joutuu uudenlaisen tarkastelun kohteeksi, voidaan käyttää nimitystä tutor, mentor, fasilitaattori, ohjaaja jne., jotka paremmin kuvaavat opettajan oppimisen ohjaus -tehtävää perinteisen tiedonjakamisen sijaan. 


Opetuksen organisointi

Uusissa oppimisympäristöissä pystytään esim. tietokoneiden avulla paremmin simuloimaan "rosoisempia" ja todellisuuden monimuotoisuutta lähempänä olevia tilanteita. Visiossa täysin avoimesta oppimisesta oppiminen ja todellisuus nivoutuvat toisiinsa kokonaan. 
Täysin avoimessa oppimisessa oppimisen toimintarakenteet muodostuisivat täysin oppijoiden oppimisen ehdoilla. Silloin kaikki muodolliset oppimisympäristöt purettaisiin; koulujen ja oppilaitoksien rajapinta todellisen ympäristön vaatiman osaamisen kanssa häivytettäisiin ja toimittaisiin ainoastaan luonnollisia työmuotoja käyttäen. Opiskelijoille olisi erittäin korkeat vaatimukset, he olisivat "asiantuntijaopiskelijoita", jotka tarpeen tullen "tutoroisivat" toisiaan. Kuinka pian tähän päästään?
Realistisempi kehityssuuntaus voisi olla sellainen, jossa erilaisille oppijoille, erilaisiin tilanteisiin olisi tarpeen mukaan tarjolla suljetumpia tai avoimempia oppimisympäristöjä.

Apuvälineitä käyttämällä oppija saa tuntuman siihen, minkälaista toiminta olisi "oikeasti", mutta ilman pelkoa kaiken menettämisestä. Ongelmanratkaisun ja päätöksenteon lainalaisuudet, uhat ja mahdollisuudet, tulevat konkreettisemmin esille kuin perinteisessä, todellisuutta suoraviivaistavassa oppimisympäristössä. Teknologiaa ei kuitenkaan pidä käyttää kritiikittömästi ja suunnittelemattomasti, ettei sen tarjoamia mahdollisuuksia hukata räpeltämiseen. Oppimistyöskentely vaatii myös satsausta ohjaamiseen ja tukeen. 

Perinteisen lähiopetuksen tai etäopetuksena toteutetun oppimistilanteen väliin jää lukematon määrä erilaisia tapoja organisoida opetusta ja käyttää erilaisia menetelmiä ja välineitä. Teknologian käyttö sinänsä ei ole mikään itsetarkoitus, (sen enempää kuin opettajajohtoinen yksinpuhelukaan), vaan oppimisympäristön luomisen taustalla on kokonaisvaltainen näkemys oppimisesta

Pyrkimyksenä on luoda sellainen oppimisympäristö, joka mahdollistaa tavoitteen mukaisen oppimisen, tarkoituksenmukaisten välineiden ja materiaalien avustuksella ja sellaisten taloudellisten raamien sisällä, että toiminta kannattaa niin opetuksen järjestäjille kuin opiskelijoillekin.


Lähteet


Päivitetty 31.12.2002/Päivi Mäkinen