Minä oppijana


Oppijoiden yksilöllisyys

Oppimisen tarkastelussa on viimeisten vuosien aikana korostettu oppimisen yksilöllisyyttä. Oppijoiden erilaiset taustat ja kokemukset sekä elämän kontekstit tekevät meistä oppijoina yksilöllisiä. 
    Yksilöllisyys ilmenee mm. siinä, että:
  • tarkkaavaisuutemme kohdistuu eri asioihin
  • tulkitsemme ja ymmärrämme asioita eri lailla
  • ratkaisemme ongelmia eri tavoilla
  • Oppimisen tyylimme poikkeavat toisistaan
  • käytämme erilaisia oppimisen strategioita

Itseohjautuvuus oppijan piirteenä

Yksilöllisyyden korostumisen myötä on yhä enemmän kehitetty oppijakeskeisiä työtapoja ja opetuksen organisointimuotoja. Samassa yhteydessä on korostettu oppijoiden itseohjautuvuutta. 
    Itseohjautuvan opiskelijan piirteitä ovat mm.:
  • Sisäinen motivaatio, oppimishalukkuus, oppimisen innostavuus
  • Suunnitelmallisuus, tulevaisuuteen suuntautuneisuus
  • Itseluottamus, myönteinen käsitys itsestä oppijana, itsensä hyväksyminen oppijana
  • Luovuus ja joustavuus, sopeutuminen uusiin tilanteisiin
  • Itsearviointi, sisäinen arviointi, vastuu omasta oppimisesta, kriittisyys omaa toimintaa kohtaan
Itseohjautuviksi ei kuitenkaan synnytä, vaan näiden ominaisuuksien kehittymiseen on varattava aikaa ja annettava mahdollisuuksia. Erityisesti itseohjautuvia työtapoja suosivissa opinnoissa, kuten etä- ja itseopiskelussa, pitäisi antaa mahdollisuus m yös näiden ominaisuuksien kehittymiseen. 


Oppimisen tyyleistä

Oppimisen tyylit liittyvät kiinteästi ihmisen persoonallisuuteen ja ne muotoutuvat yksilön kehityksen ja aikaisempien oppimiskokemusten kautta.

Oppimisen tyylit ovat:

yksilön tiedon käsittelyyn liittyviä pysyviä taipumuksia tai tapoja hankkia ja käsitellä tietoa tietyllä tavalla.

Vaikka oppimisen tyylit ovatkin suhteellisen pysyviä ominaisuuksia, voivat ne silti muuttua erilaisten oppimistehtävien ja -kokemusten vaikutuksesta. Käytännössä ne näkyvät eroina siinä, miten oppija suuntautuu oppimiseen ja miten hän toimii konkreettisissa oppimistilanteissa, eli minkälaisia oppimisen tapoja ja strategioita hän käyttää. 


Oppimisstrategioista

Opiskelijat käyttävät tietoa hankkiessaan erilaisia oppimisstrategioita. Käytetty strategia vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mitä ja miten he oppivat. 

Oppimisen strategiat ovat:
Verraten laaja-alaisia ja toiminnallisesti kompleksisia tiedon             muokkausprosesseja, joiden vaikutukset kuvastuvat oppimistapahtuman määrällisissä ja laadullisissa piirteissä. 

Ne ovat sidottuja yksittäisiin oppimistilanteisiin, joten niiden käyttöä voi vaihdella tietoisesti tilannekohtaisesti (jos tunnistaa omat strategiansa).

Oppija käyttää strategioita apunaan tiedon hankkimisessa ja käsittelyssä sekä mieleen painamisessa ja palauttamisessa. Oppimisstrategiat ovat spesifejä toimintatapoja, joihin oppija turvautuu tehdäkseen oppimisen helpommaksi, nopeammaksi, miellyttävämmäksi ja siirrettävämmäksi uusiin tilanteisiin. 

Opiskelijat noudattavat opiskelussaan erilaisia hahmotustapoja. Eräänlaista pääjakoa edustaa pintasuuntautuneen ja syväsuuntautuneen oppimistrategian erottaminen toisistaan. Erottelussa jäsentely suoritetaan motivaatio n, lähestymistavan, oppimistyylin ja oppimisen tuloksen mukaan. 
 

Oppimisen strategiat


Pintasuuntautunut  Syväsuuntautunut 
Käsitys tiedon luonteesta Määrällinen; yksittäisten tietojen muistaminen ja toistaminen Laadullinen; todellisuutta koskevien käsitysten syveneminen ja tarkentuminen. Opiskelija luo itse tietoa.
Suuntautuminen opiskelussa Passiivinen; huomio opittavan ulkoisissa tekijöissä (esim. luettavassa tekstissä sinänsä), yksityiskohdissa. Pyrkimys toistaa esitetty. Opiskelu heikosti tiedostettua. Aktiivinen; pyrkimys ymmärtää sisältö ja luoda opittavasta kokonaiskuva. Opiskelu tietoista ja kriittistä. 
Oppimistulos  Nopeasti unohtuvia erillisiä yksittäistietoja  Asian ymmärtämistä ja sijoittamista laajempiin yhteyksiin. Pysyviä toimintaan vaikuttavia ajattelutapoja.


Minkälainen minä olen oppijana? 

Voit testata itsesi oppijana, mutta ole varovainen tulosten tulkinnassa. Millään yksittäisellä testillä ei saada kattavaa ja kaiken selittävää käsitystä ihmisen monimutkaisista henkisistä prosesseista. Testi voi kuitenkin osaltaan kertoa suuntaa-antavan kuvan sinusta oppijana tällä hetkellä. Voit palata testiin myöhemmin ja katsoa, muuttuvatko tulokset. 




Lähteet


Päivitetty 10.4.2004/Päivi Mäkinen