HOPS - oman opiskelun hallinta


Peruslähtökohtia

HOPSilla tarkoitetaan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa.  Se on opiskelijan työväline hänen omalla kehittymisen polullaan - oppimistoimintaa jäsentävä ja tukeva, ajassa muuttuva ja tarkentuva.  Alustava HOPS kannattaa laatia jo ennen opiskelujen alkua ja päivittää sitä opintojen edetessä ja konkretisoituessa.  HOPSin perusteisiin voi tutustua esim. avoimen yliopiston opintoneuvontasivuilla.

HOPSin perusta löytyy omasta arkielämästä.  Arkielämä asettaa opiskelulle omat reunaehtonsa ja puitteensa, jotka joutuu ottamaan huomioon opiskelussa.  Toisaalta arkielämä on myös oppimisen ja opiskelun resurssi, josta voi ammentaa voimaa ja virkeyttä myös opiskeluun.  Käytännössä arkielämän huomioiminen tarkoittaa erityisesti ajankäytön suunnittelua ja sen hallintaa.

Oman oppimisen lähtökohdat ja päämäärät on myös hyvä tiedostaa ja pukea sanoiksi ja konkreettisiksi opiskelun syiksi ja tavoitteiksi.  Kun tietää, miksi opiskelee ja mitä tavoittelee, on sitoutuminen vahvempaa ja opiskelu kestää paremmin mahdollisia kolhuja ja harhapolkuja.  Oma halu ja tahto ovat pysyvimmät motivoivat tekijät, jotka auttavat jaksamaan ehkä rankankin opiskelusavotan.  Toisaalta tavoitteiden pilkkominen pienemmiksi suupaloiksi helpottaa painetta ja antaa mahdollisuuksia nauttia palkitsevista "välietapeista".

Opiskelusuunnitelmissa huomioidaan niitä sisältöjä, menetelmiä ja käytännöllisiä toimenpiteitä, joiden kautta opiskelu toteutuu.  Nykyään on mahdollista valita monenlaisia tapoja opiskella, joten valintoja voi tehdä hyvin pitkälle omien henkilökohtaisten mahdollisuuksien ja tarpeitten mukaan - ottaen siis huomioon niin oma arkielämä kuin omat lähtökohtat ja päämäärät.   Oppilaitosten opetussuunnitelmista löytyy tietoa sisällöistä, vaatimuksista, aikatauluista jne., joten niitä voi käyttää hyväkseen HOPSin laadinnassa.

Viimeinen silaus HOPSille tulee kuitenkin siitä arkisesta opiskelun käytännöstä, jossa HOPSia toteutetaan.  HOPSin voi ottaa konkreettiseksi työkaluksi, johon voi päivittää oman opiskelun polun, mahdolliset muutokset suunnitelmissa ja uudet tavoitteet - tai vaikkapa, miten muutokset arkipäivässä ovat vaikuttaneet opiskelujen kulkuun.  Alustava HOPS voi olla esim. ajankäytön suunnitelmiltaan erittäin väljä, mutta ajankäyttöä voi tarkentaa vaikka kuinka yksityiskohtaisiksi opintojen kuluessa.  Näin HOPS muuttuu jatkuvasti, mutta tiedostaessasi oman kehittymisesi ja muuttuneet tilanteet, on opiskelusi edelleen omassa hallinnassasi.

Voit laajentaa HOPSia ottamalla siihen mukaan portfolion, johon tallennat myös näytteitä omista opintotöistäsi - esim. esseitä ja harjoitustöitä jne.  Voit myös kirjoittaa oppimispäiväkirjaa, joka auttaa itseäsi arvioimaan omaa opiskeluasi ja sitä kautta kehittämään opiskelun/oppimisen taitojasi.

HOPS voi olla muodoltaan ja tekniikaltaan minkälainen vaan, erityisesti silloin, kun se laaditaan vain omaan käyttöön.  Joissakin oppilaitoksissa voi olla käytössä varta vasten HOPSia varten suunniteltuja lomakkeita tms.  HOPS kannattaa kuitenkin laatia tietokoneelle, vaikkapa vain tekstitiedostoksi tai vaikkapa www-dokumentiksi, jos osaa.  


Arkielämän suunnittelu: raamit ja ajankäyttö

Arkielämä muodostaa myös opintojen kehyksen.  Jos kalenteri on täyttynyt jo ennen opintojen alkua elämän jäljistä, ei opiskelu tuo siihen lisää väljyyttä, vaan vaatii ehkä enemmänkin jonkin poisjättämistä.  Tekemisiään joutuu siis priorisoimaan.  Tinkimisen varaa harvemmin löytää läheisten ihmissuhteiden, aviopuolison ja lasten, parista.  Myöskään työ ei aina jousta opintojen takia - varsinkaan, jos opiskelu ei varsinaisesti ole oman työnantajan intressissä.  Heikoimmille jäävät silloin harrastukset ja muu sosiaalinen toiminta.  Näitäkään ei välttämättä tarvitse uhrata, mikäli kaikki toiminnot mahtuvat kalenteriin niin, että aikaa jää myös hengähtämiseen ja joutenoloon ("luovaan laiskotteluun").
 
 
  • Priorisoi arkielämäsi tärkeimmät tekijät paperille/HOPS-tiedostoosi tms.

Ajankäytön suunnittelu liittyy saumattomasti aikuisen opiskeluun, eikä vain sen suunnittelu vaan myös noudattaminen.  Aikuisopiskelu vaatii itsekuria ja oman elämän haltuunottoa myös ajan suhteen.  Mutta aikaan voi suhtautua positiivisesti:  sitähän tulee koko ajan lisää!  Aikatauluttaminen voi olla "pitkän tähtäyksen" aikataulujen laatimista (esim. aikuis- ja kasvatustieteiden perusopinnot monimuotoisina kestävät kaksi vuotta).  Tiedät siis, että aloittaessasi em. opinnot, sitoudut niihin kahdeksi vuodeksi.

Käytännössä opiskelu kuitenkin tapahtuu pienemmissä sykleissä, joissa kiireellisimmät ja kevyemmät ajat vaihtelevat.  Siksi ajankäytön suunnittelu konkretisoituukin arkielämää koettelevaksi erityisesti viikko- ja päivätasolla.  Tässä auttaa tavallisen vuosikalenterin ahkera käyttäminen, sinne voi merkitä kaikki pakolliset menot, mukaan lukien opiskelulle varatut ajat.  Mikäli opiskeluun liittyy säännöllistä lähiopetusta, ajan varaaminen on teknistä.  Mikäli opiskelee esim. verkossa tai monimuotoisesti etänä, joutuu miettimään, mikä aika päivästä olisi omalle opiskelutyölle sopivin ja arviomaan tarvittavan ajan.  Ajantarve voi vaihdella riippuen siitä, onko lukemassa tenttiin, työstämässä esseetä tms.  Pääasia kuitenkin arkisen elämän kulun kannalta on, että on jokin säännöllinen aika käytettävissä opiskelua varten!  Opintojen edetessä oppii arvioimaan tarkemmin, kuinka paljon loppuviimein tarvitsee aikaa minkäkinlaiseen oppimistoimintaan, samoin kuin sovittelemaan arkielämän yllätyksistä johtuvia muutostarpeita.
 
 

  • Laadi opinnoistasi pitkän tähtäyksen ajankäyttösuunnitelma
  • Laadi kalenteriisi viikkosuunnitelma, jossa on mukana kaikki tämänhetkiset "pakolliset" toimintasi - mukaan lukien tämänhetkinen opiskelusi 


Lähtökohdat ja päämäärät: motiivit, valmiudet ja tavoitteet

Pitkäjänteinen opiskelu ei onnistu, jos siihen ole tarpeeksi sitoutunut.  Tämä näkyy konkreettisesti siinä, että aikaa opiskeluun ei tahdo löytyä tai ei jaksa paneutua ja keskittyä.  Puolivillainen opiskelu voi alkaa harmittaa ja keskeyttämisen kynnys kasvaa.  Toisaalta siitä voi myös seurata epäuskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin oppijana.  Asiaa auttaa rehellinen mietiskely ja punnitseminen: miksi opiskelen, mitä haluan siltä saavuttaa, mitä olen valmis tekemään sen hyväksi?  Aikuisten oppimismotivaatio nousee yleensä hänen käytännön elämästään: työstä, harrastuksista, kansalaistehtävistä jne.  Motivaatio on käytännöllinen ja aikaperspektiiviltään välitön - ei opiskella niinkään tulevaisuutta, vaan nykyhetkeä varten.

Lähtökohtien tarkastelu on kriittistä itsearviointia:  siinä punnitaan myös omia valmiuksia.  Alakanttiin arvioidut valmiudet eivät anna riittävästi haastetta opiskeluun, yläkanttiin arvioituina ne taas turhauttavat ja laskevat omanarvontunnetta.  Ahkera opinto-oppaitten ja opetussuunnitelmien selaaminen voi auttaa vertaamaan omia valmiuksia ja opinnoille asetettuja tavoitteita ja toteutuksen menetelmiä.  Mikäli esim. haviteltavien opintojen kirjallisuus on pääosin englanninkielistä, eikä oma kielitaito ole riittävä, on ehkä turha aloittaa epärealistisin odotuksin.  Oppimisvalmiuksiaan voi kuitenkin vahvistaa ja kehittää, jos halu ja tahto ovat tarpeeksi voimakkaat.  Eli tavoitteisiin voi pyrkiä myös pienin askelin menetelmin.
 
 

  • miksi opiskelet nykyisiä opintojasi/pyrit opiskelemaan?
  • minkälaisia valmiuksia sinun (tämänhetkiset/tavoittelemasi) opinnot edellyttävät - arvioi omia valmiuksiasi?

Omien tavoitteiden asettelu on myös erittäin tärkeää.  Se on myös osa itsearviointia:  mihin tähtään, mitä tavoittelen?  Omien orientaatioperustojen kriittinen tarkastelu voi myös olla hedelmällistä ja jäsentää omaa henkilökohtaista suhdetta opintoihin: olenko oppimassa määrätietoisesti jotakin (tietoa, taitoa...), olenko tavoittelemassa suorituspisteitä (arvosanat, opintoviikot), olenko kehittämässä itseäni (ihmisenä kasvaminen) vai tapaamassa muita ihmisiä (sosiaalinen toiminta)?  Orientaatioperustat voivat olla päällekkäisiä ja vaihdella eri ihmisillä eri vaiheissa, mutta kun ne tunnistaa itsessään, pystyy paremmin ymmärtämään ja ohjaamaan omaa toimintaansa.

Opiskeluun voi liittyä monenlaisia tavoitteita:  ne voivat häämöttää jossakin pitkän ja uuvuttavan polun päässä tai olla pieniä askelia tuolla polulla.  Pienemmät tavoitteet ovat yleensä alisteisia isommille tavoitteille ja niiden saavuttaminen tai saavuttamatta jättäminen antaa mahdollisuuksia jatkuvaan itsearviointiin - ja mahdollisesti tavoitteiden uudelleenmäärittelyyn.
 
 

  • määrittele pitkän tähtäyksen tavoitteesi
  • määrittele tavoitteesi opintojen sisällön suhteen (tehtäväorientaatio), menestymisen suhteen (suoritusorientaatio), itsesi kehittämisen ja sosiaalisen toiminnan suhteen


Opintosuunnitelmat ja opiskelun käytännön toteutus: mitä, missä ja milloin - kenen kanssa ja miten

Avoimen yliopiston opiskelun aloittaminen edellyttää tietoista päätöstä ja hakeutumista opintojen pariin.  Päätöksen tekeminen edellyttää tietoa paitsi edelläkuvatuista omista lähtökohdista ja oman elämän realiteeteista, myös riittävän laajaa ja kuvaavaa informaatiota opintojen järjestelyistä, sisällöistä, menetelmistä ja vaatimuksista.  Päätös opintojen aloittamisesta voi vaihdella palavasta halusta opiskella jotain ja sen "oikean" etsinnästä, sattumalta löydettyyn "mielenkiintoiseen kurssiin tai aiheeseen" - tai se voi olla hyvin tarkasti rajattu ja ennakolta tiedostettu.  Joskus etsintää joutuu tekemään kauankin, takana voi olla monenlaisten opintojen kokeilua ja keskeyttämistä  - loppuunsuorittamistakin, mutta ilman sen suurempaa innostusta.

Odotukset eivät välttämättä aina vastaa kurssille annettua nimeä, siksi opetussuunnitelmiin kannattaa paneutua.  Silloin on helpompi etukäteen varautua, mihin on lähtemässä.  Jo pelkästään opintojen organisointimuodot voivat inhimillisen vuorovaikutuksen näkökulmasta vaihdella yksinäisestä etäopiskelusta ja säännöllisesti tapahtuvaan ryhmä-lähiopetukseen, jopa massaluentoihin.  Opinnot voidaan toteuttaa varsin perinteisin opettajakeskeisin menetelmin tai osallistujakeskeisesti, jolloin opiskelijalta edellytetään varsin aktiivista ja vastuullista otetta.  Käsiteltävät sisällöt voivat olla korostetun käsitteellisiä ja teoreettisia, tai sitten niitä tutkitaan ja sovelletaan käytännöllisissä harjoituksissa tms.  Mahdollisuuksia on monia ja käytännöt eri kursseilla ja tasoilla vaihtelevat (esim. approbatur-tasolla opiskellaan peruskäsitteitä, cum laude -tasolla niiden kanssa operoidaan ehkä vähintäänkin jonkinasteisen oman pienen tutkielman merkeissä).

Opintojen suorittaminen edellyttää yleensä jonkinlaisen kognitiivisten tuotosten tuottamista, esim. erilaisia kirjallisia töitä (esseet, raportit, tutkielmat, tiivistelmät, referaatit, portfoliot jne.).  Niihin voi liittyä myös kirjallisia kuulusteluja, tenttejä, joiden valmistautuminen saattaa edellyttää useiden kirjojen ja/tai artikkeleiden lukemista.  Oppiminen vaatii siis paljon panostusta - kirjojen ja materiaalien hankintaa, lukemista, työstämistä ja opitun "näyttämistä" erilaisin tuotoksin.  Yleensä tuotokset ovat yksilötehtäviä, mutta joissain tapauksissa niihin voi liittyä myös ryhmätyöskentelyä - jopa ryhmätenttejä.  Mitä paremmin tietää etukäteen opintojen käytännöllisestä toteutuksesta, sitä paremmin pystyy arvioimaan omia valmiuksiaan ja ajantarvetta - ja sitä paremmin pystyy suunnittelemaan oman opiskelun etenemistä.

Mikäli oppilaitosten nettisivuilta tai painetuista opinto-oppaista ei löydä riittävästi informaatiota, lisätietoja voi kysyä opintoneuvonnasta ja opintojen ohjaajilta.

Kerättyjen tietojen perusteella on mahdollista luonnostella omaa opintosuunnitelmaa, josta käy ilmi opintojen sisällöt, tavoitteet, toteutusmuodot ja aikataulut.  Opintosuunnitelma on opintojen käytännöllinen raami tai kehys, joka on syytä pitää riittävän väljänä ja joustavana.  Se muokkautuu jatkuvasti käytäntöjen opintojen myötä.  Sen pitäisi myös "mahtua" hyvin muuhun arkipäiväiseen elämänkehykseen ja sen aikatauluihin, ja olla joustava myös näiden suhteen.
 
 

 
  • jäsennä omien opintojesi sisällöt, tavoitteet, toteutusmuodot ja aikataulut niiden opetussuunnitelmien perusteella
  • muokkaa niistä itsellesi, omaan aikatauluusi ja tavoitteisiisi sopiva opintosuunnitelma (vuositason tavoitteet, seuraavan lukukauden tavoitteet, lähiviikkojen tavoitteet)
  • tarkenna lähiviikkojen tavoitteita toiminnallisesti (esim. tenttiinvalmistaumissuunnitelma kirjojen hankintoineen, lukuaikatauluineen, lukemisstrategioineen)


Lähteet


Päivitetty 31.12.2002/Päivi Mäkinen