Kolmisoinnut
Nelisoinnut
Soinnut eri sävellajeissa
Käännökset
Nelisoinnun käännökset
Käännösten analyysi
Kuoroäänet ja kaksinnus
Soinnun asettelu
Sointufunktiot
Sointuanalyysi
Kadenssit
Lopuketyypit
Muunnesoinnut
Modaaliset
Muita modaalisia
Lainamuunnesointu
Välidominanttisointu
Dominanttiseptimisointu
VII-asteen sointutyypit
Ylinousevat
Modulaatio
..diatonisia
..kromaattisia
..enharmonisia
Hajasävelet
Loma- ja sivusävel
Vaihto- ja ennakkosävel
Pidätys ja urkupiste

Lainamuunnesoinnut

ovat peräisin toisen toonikan piiristä, josta ne tulevat "vierailulle" vallitsevaan sävellajiin. Näitä sointuja kutsutaan välidominanteiksi. Ne muodostavat tilapäisen dominanttifunktion, joka puretaan pääsävellajin omaan sointuun. Välidominantit ovat rakenteeltaan joko V tai VII asteen sointuja. Niille vallitsevan sävellajin sointuasteille, joilla on joko duuri- tai mollikolmisointu, voidaan tulla välidominanttisoinnulla. Välidominantti merkitään esim. seuraavasti: V/II. C-duurissa tämä tarkoittaa, että sävellajin II asteen sointuun, joka on d-mollisointu, tullaan d-mollisävellajista lainatulla dominanttisoinnulla, joka tässä tapauksessa on A-duurisointu.



Sivun asiaa koskeva kuva