Kolmisoinnut
Nelisoinnut
Soinnut eri sävellajeissa
Käännökset
Nelisoinnun käännökset
Käännösten analyysi
Kuoroäänet ja kaksinnus
Soinnun asettelu
Sointufunktiot
Sointuanalyysi
Kadenssit
Lopuketyypit
Muunnesoinnut
Modaaliset
Muita modaalisia
Lainamuunnesointu
Välidominanttisointu
Dominanttiseptimisointu
VII-asteen sointutyypit
Ylinousevat
Modulaatio
..diatonisia
..kromaattisia
..enharmonisia
Hajasävelet
Loma- ja sivusävel
Vaihto- ja ennakkosävel
Pidätys ja urkupiste

Tavallisimmat modaaliset muunnesoinnut

Kun molliin otetaan fryygisen moodin toinen sävel, saadaan subdominanttisoinnuksi niin sanottu napolilainen sekstisointu, jonka merkintä sointuanalyysissa on N6. Se on periaatteessa alennetun II asteen terssikäännös. Tätä sointua on tiettävästi ensimmäisen kerran käyttänyt italialainen säveltäjä Giacomo Carissimi 1600-luvulla. Fryyginen moodi antaa soinnulle pehmeän melankolisen sävyn.

1700-luvulle saakka oli usein tapana lopettaa mollisävellys I asteen duurisointuun. Tämä johtui siitä, että duuriterssi ja -sointu käsitettiin konsonoivammiksi kuin molli. Tätä ilmiötä kutsutaan Picardin terssiksi ja sen merkintä sointuanalyysissa on I asteen yhteyteen liitetty korotus- tai palautusmerkki.

Picardin terssi Napolilainen sekstisointu


Sivun asiaa koskeva kuva