Kolmisoinnut
Nelisoinnut
Soinnut eri sävellajeissa
Käännökset
Nelisoinnun käännökset
Käännösten analyysi
Kuoroäänet ja kaksinnus
Soinnun asettelu
Sointufunktiot
Sointuanalyysi
Kadenssit
Lopuketyypit
Muunnesoinnut
Modaaliset
Muita modaalisia
Lainamuunnesointu
Välidominanttisointu
Dominanttiseptimisointu
VII-asteen sointutyypit
Ylinousevat
Modulaatio
..diatonisia
..kromaattisia
..enharmonisia
Hajasävelet
Loma- ja sivusävel
Vaihto- ja ennakkosävel
Pidätys ja urkupiste

Muunnesoinnut

syntyvät siten, että sointuun otetaan yksi tai useampi sävellajiin kuulumaton sävel. Tämä ilmenee nuottikirjoituksessa tilapäisinä kromaattisina merkkeinä. On huomattava, että harmonisen mollin korotettu johtosävel kuuluu alkuperäiseen sävellajiin eikä siis ole muunnesävel.

Muunnettu sävel voi olla lähtöisin alkuperäisen toonikan piiristä mutta eri moodista. Tällöin puhutaan modaalisesta muunnesoinnusta. Esim. molliin voidaan ottaa fryygisen moodin alennettu 2. sävel tai duuriin mollin alennettu 6. sävel.

Muunnettu sävel voi myös olla peräisin toisen toonikan piiristä. Se on ikäänkuin lainattu toisesta sävellajista. Tällöin kysymyksessä on lainamuunnesointu, joka poikkeuksetta esiintyy ennemmin tai myöhemmin sävellajin omaan sointuun purkautuvana dominanttitehoisena sointuna.

Joskus lainamuunnesointu esiintyy modaalisesti muunnettuna. Näille niin sanotuille ylinouseville sekstisoinnuille on annettu kansallisuuksien nimet.