Kolmisoinnut
Nelisoinnut
Soinnut eri sävellajeissa
Käännökset
Nelisoinnun käännökset
Käännösten analyysi
Kuoroäänet ja kaksinnus
Soinnun asettelu
Sointufunktiot
Sointuanalyysi
Kadenssit
Lopuketyypit
Muunnesoinnut
Modaaliset
Muita modaalisia
Lainamuunnesointu
Välidominanttisointu
Dominanttiseptimisointu
VII-asteen sointutyypit
Ylinousevat
Modulaatio
..diatonisia
..kromaattisia
..enharmonisia
Hajasävelet
Loma- ja sivusävel
Vaihto- ja ennakkosävel
Pidätys ja urkupiste

Sointufunktiot

ovat toonika, subdominantti ja dominantti. Toonikasointu on sävellajin "kotipesä", josta lähdetään ja johon tullaan takaisin. Normaali sointukierto kulkee toonikasta subdominantin kautta dominanttiin, joka on sointu, johon kuuluu johtosävel. Johtosävel on asteikon seitsemäs sävel, kun se on pienen sekunnin päässä perussävelestä. Duurissa ja harmonisessa mollissa seitsemäs sävel on johtosävel, joka pyrkii kohti toonikaa. Samalla dominanttisointu pyrkii purkautumaan toonikasointuun.

Sointukierrolle analoginen ilmiö on pesäpallopeli, jossa kotipesä edustaa toonikasointua, ykkös- ja kakkospesä subdominanttia ja kolmospesä dominanttia. Kenttä kierretään aina samassa järjestyksessä.

Ensisijainen toonikasointu on I asteen sointu. Myös VI asteen sointu lasketaan toonikasoinnuksi. IV ja II asteen soinnut ovat subdominanttisointuja. II aste esiintyy usein seksti- tai kvinttisekstisointuna. V ja VII aste ovat dominanttisointuja. Ne esiintyvät usein nelisointuina. III asteen sointu on niin sanottu medianttinen aste, joka kuuluu asteikosta riippuen joko toonikan tai dominantin piiriin.