Kolmisoinnut
Nelisoinnut
Soinnut eri sävellajeissa
Käännökset
Nelisoinnun käännökset
Käännösten analyysi
Kuoroäänet ja kaksinnus
Soinnun asettelu
Sointufunktiot
Sointuanalyysi
Kadenssit
Lopuketyypit
Muunnesoinnut
Modaaliset
Muita modaalisia
Lainamuunnesointu
Välidominanttisointu
Dominanttiseptimisointu
VII-asteen sointutyypit
Ylinousevat
Modulaatio
..diatonisia
..kromaattisia
..enharmonisia
Hajasävelet
Loma- ja sivusävel
Vaihto- ja ennakkosävel
Pidätys ja urkupiste

Kuoroäänet ja kaksinnukset

Moniäänistä musiikkia ajatellaan yleensä ihmisäänityyppien mukaisesti siten, että ylin ääni on korkea naisääni, sopraano. Alin ääni on matala miesääni, basso. Näiden väliin jää matala naisääni, altto ja korkea miesääni, tenori, joka kuitenkin on alttoa matalampi. Ylhäältä lukien äänet ovat siis S-A-T-B. Kolmisoinnussa sävelet jaetaan kuoroäänille siten, että yksi sävel tulee kahden äänen osaksi eli kaksinnukseksi. Oktaavialoilla ei tällöin ole merkitystä. Kääntämättömässä kolmisoinnussa kaksinnetaan yleensä soinnun perussävel, sekstisoinnussa perussävel tai kvintti, kvarttisekstisoinnussa aina kvintti, eli muodostelman matalin sävel. Joskus kolmisoinnusta jätetään kvintti pois. Tällöin perussävel yleensä kolminnetaan.



Sivun asiaa koskeva kuva