Saksalainen sekstisointu

ylinousevalle sekstille rakentuva modaalisesti muunnettu lainamuunnesointu, joka purkautuu normaalisti V asteelle. Soinnun intervallistruktuuri on s3, p3, y2, esim. C-duurissa as-c-es-fis

Sanctus

Pyhä, messun osa

Sans

ilman

Sarabande

tanssisarjan osa, espanjalainen hidas tanssi

Sarja

useista erilaisista tansseista koottu soitinsävellys

Sarjallisuus

ankara dodekafoninen sävellystekniikka

Satsi

musiikillinen kudos

Scherzo

tyyliltään keveähkö, tempoltaan nopeahko soitinsävellys

Scordatura

jousisoittimen poikkeuksellinen viritys

Score

partituuri

Segno

merkki

Segue

samalla tavalla

Sekakuoro

laulajisto, johon kuuluu kaksi nais- ja kaksi miesääntä

Sekstetti

kuuden soittajan tai laulajan muodostama yhtye

Seksti

diatonisen asteikon perussävelen ja kuudennen sävelen välinen intervalli

Sekstisointu

kolmisoinnun terssikäännös

Sekstoli

tahdin tai sen osan jakaminen kuuteen yhtä suureen osaan

Sekunti

diatonisen asteikon vierekkäisten sävelten välinen intervalli

Sekuntisointu

septimisoinnun septimikäännös

Sekvenssi

aiheen siirto. Keskiaikainen kirkkolaulu

Semi

puoli

Semiografia

notaatiomerkkejä koskeva oppijärjestelmä

Semiotiikka

merkkejä koskeva oppijärjestelmä

Semplice

yksinkertaisesti

Sempre

aina, jatkuvasti

Senza

ilman

Septetti

seitsemän soittajan tai laulajan muodostama yhtye

Septimi

diatonisen asteikon perussävelen ja seitsemännen sävelen välinen intervalli

Septimikäännös

nelisointu, jossa perusmuotoisen soinnun septimi on alimpana

Septimisointu

kolmestä päällekkäisesti terssistä muodostunut sointu

Septoli

tahdin tai sen osan jakaminen seitsemään yhtä suureen osaan

Sforzando

voimakkaasti korostaen

Si

H-sävelen yleinen nimitys

Siciliano

italialainen hidas tanssi 6/8-tahtilajissa

Sikermä

kahden tai useamman lausekkeen muodostama kokonaisuus

Sinfonia

laajamuotoinen orkesterisävellys

Sivusävel

korottomalla tahtiosalla esiintyvä sointuun kuulumaton sävel, joka käy sekunnin päässä sointusävelestä ja palaa takaisin

Soave

suloisesti

Sointufunktio

pääasiassa H. Riemannin kehittämä tapa kuvata sointujen asemaa sävellajissa. Funktiot ovat toonika (I ja VI aste), subdominantti (IV ja II aste) ja dominantti (V ja VII aste)

Soitinnus

orkestrointi, sävellyksen kirjoittaminen orkesterille

Solfeggio

säveltapailu

Solisti

soittaja tai laulaja, jolla on teoksessa itsenäinen osuus

Solmisaatio

Guido Arezzolaisen (995-1050) kehittämä säveltapailumetodi

Solo

solistin esittämä osa

Sonaatti

soolosoittimelle sävelletty moniosainen teos

Sonaattimuoto

sonaatin ensimmäisen osan muotorakenne

Sonatiini

pienoissonaatti

Sopraano

korkea naisen tai lapsen ääni, moniäänisen musiikin korkein ääni

Sopraanoavain

C-avain, jossa yksiviivainen c sijoittuu ensimmäiselle viivalle

Sordino

vaimennin

Sostenuto

pidättäen

Sotto voce

puoliääneen

Spondee

runomitta, jossa on kaksi pitkää tavua

Staccato

esitystapa, jossa sävelet erotellaan toisistaan sisätauoin

Stanza

säkeistö

Stretta

ks. ahto

Sub

alla, etuliitteenä ala-

Subdominantti

diatonisen asteikon 4. sävel ja sille rakentuva sointu, myös asteikon 2. sävelelle rakentuva sointu on subdominantti

Subito

heti

Suite

ks. tanssisarja

Suoni

äänet

Syllabinen

melodia, jossa kutakin tekstitavua vastaa yksi sävel

Synkooppi

sidesävel korottomalta tahtiosalta seuraavalle korolliselle

Säe

musiikin mitta, joka normaalisti lauletaan yhdellä hengityksellä, sisältää 2-6 iskualaa